Melu vaimeni. Astuin näyttämölle.
Siinä oven pieleen nojaten
kaiun lailla kaukaa tavoitan
tapahtuman vuosisatani.
Yön pimeys on minuun suunnattu
kuin tuhat kiikaria katsomosta.
Jos suinkin mahdollista, Abba-isä,
niin tämä malja ohitseni nosta.
Minulle rakas aikeesi on itsepäinen
ja osa mieluinen, vaan siitä päästä.
On näyttämöllä toinen draama nyt,
ja siksi minut tällä kertaa säästä.
Vaan kaikki valmiiksi on suunniteltu
ja edessä on väistämätön matkan pää.
Yksin olen — tekopyhään vilppiin kaikki hukkuu.
Ei elämää kuin peltoa voi ylittää.
Гул затих. Я вышел на подмостки.
Прислонясь к дверному косяку,
Я ловлю в далёком отголоске,
Что случится на моем веку.
На меня наставлен сумрак ночи
Тысячью биноклей на оси.
Если только можно, Aвва Oтче,
Чашу эту мимо пронеси.
Я люблю твой замысел упрямый
И играть согласен эту роль.
Но сейчас идёт другая драма,
И на этот раз меня уволь.
Но продуман распорядок действий,
И неотвратим конец пути.
Я один, всё тонет в фарисействе.
Жизнь прожить — не поле перейти.